Nyt kuulolla, te Eu:n päättävät elimet ja pihkaiset puupäät. Nilkuttaessani eilen kylän raitilla, koin valaistuksen. Nyt loppuivat itkut ja tekohammasten kiristelyt veromarkattomuudesta, sillä tämä, tämä idea mullistaa lakipylpyryydellään koko liikenneturvallisuuden aivan uusille ulottuvuuksille.
 
Jokainen tallaaja pukee ylleen kotoa ( tai vierailulta ) lähtiessään suuntavilkkutoppaukset olkapäihin. Ja niitä pitää sitten käyttää koska herra iso herra Eu kerta niin sanoo! Tallustellessaan kyläkaupalle, tallaaja joutuu ehkä tekemään useita vaarallisia ja äkkijyrkkiä siirtoja ja kääntymään kadulta toiselle, ylittämään tietä, kulkemaan alikulkutunnelin kautta tai vaikkapa menemään liikkeen ovesta sisään. Muista vilkku. Takanaan pököttävät tädit ja sedät ovat mielissään kun tietävät mihin edessä oleva tai vastaan tuleva on menossa, ei tule vaaratilanteita, törmäilyjä, turhia ohitusyrityksiä, mikä yleensä hävettää ja nolottaa kun kaksi toisilleen tuntematonta setää tai tätiä miettii että kumpaselta puolelta sitä tällä kertaa kiertäisi. Autoilijat tietäisivät etukäteen mahdollisen tulevan päätäajettavan kulkusuunnan ja osaisivat täten varoa että nyt se tulee suojatielle vaikka mokoma ei katsoisikaan tuleeko autoa.
 
Pamputtelijoille (Lue:poliisi) tulisi oivia, oikeesti yhteiskunnan kannalta tärkeitä lisätehtäviä puskapissareiden kytistämisen sijaan. Pamputtelijoilla olisi aina mukana donitsin ja nokkakahvimukin lisäksi hirmu hieno almanakan tapainen vihko, sinisine läpikirjoittavine kopiointipapereineen ja väkevämusteinen mainoskynä etutaskussa. Sikariporras kun päätti parkkipirkkojen leivänansaitsemislisän tapaan laittamalla provikkamarkan liikennerikesakkoihinkin, niin kyllä nyt kelpaa sakotella. Jokaisesta sakosta menee siis leivänansaitsemislisä poliisin omaan taskuun ja loput ovatkin sitten veroa. Jollainhan se on Eu:n ja valtionkin elettävä. Ambulanssin kuljettajat ja kuljettajattaret voisivat hyvällä omalla tunnolla välillä ottaa ihan lunkisti vaan ja kuunnella paikallisradiota sillä aikaa kun vilkkuva kansa muistaa vilkkua kääntyessään ja polliisisedät ja tädit vahtivat ettei tehdä rikkeitä käyttämättömyydellä. Liikenneonnettomuudet vähenevät ja maassa vallitsisi rauha ja iloinen mieli. Kaikkialla olisi seesteistä. Pian kukaan ei enää irvistele toiselle risteyksessä eikä kenenkään tarvitse heristellä nyrkkiä tai näyttää muita jo lapsena opittuja käsi tai sormimerkkejä. Liikenneympyrätkin suorastaan täyttyvät lempeistä katseista ja hymyistä. Ajatelkaapa mihin turmioon sitä ihmisparat olisivat joutuneet ilman kevyenliikenteen suuntavilkkua. Kiitos direktiivipäättäjät kun tämmöisen meille kekkasitte. Kyllä nyt kelpaa!