Jälleen kerran on nostettu pöydälle potra kissa, aiheesta videopeli ja sen vaikutus ihmismielen realimismismin kehittelykeskukseen ja virtualimismin ote oikeaan elämään. Aina kun jotain kamalaa tapahtuu on hyvä pysähtyä miettimään että peli se on taas sekoittanut toverin mielen ja saanut sen tarttumaan kättä pidempiin. Onhan se niin että järki siinä hajoaa kun sellaisia väkivaltaroolipelejä illat ja yöt ja päivät läpeensä pelaa hän ja niihin jää vielä kaiken lisäksi koukkuun. Jätetään nyt tässä tapauksessa moinen väkivaltailu kuitenkin oheen ettei ala vaikuttaa.

Sen sijaan pohditaan lapsille suunnattuja tv- ja videopelejä. On kaikenmaailman viiksekkäitä dinosauruksella ratsastavia putkimiehiä, lujaa juoksevia siilejä, omenia riistäviä pussimäyröjä ja banaanihimoissaan viidakoissa lymyäviä apinoja. Ajatelkaa millainen vaikutus niillä on jälkikasvulle? Niin vekkulilta kun esimerkiksi putkimiesveljekset näyttävät ja se on umpisöpöä kun ne ratsastaa dinosaurusta. Mutta taivas varjele kun tulevaisuudessa lapsella tilttaa. Hän muuttaa metsään tai viemäriin. Talloo kilpikonnia ja muita ötököitä lyttyyn, hyppii päätä kattoon rahan ansaitsemisen toivossa, riipii sieniä ja nielee ne raa’akseltaan että kasvaisi isoksi, mussuttaa naapurien kukkapenkistä kukkia ja lähtee kylille heittelemään tulipalloja, kasvattaa viikset ja alkaa pukeutua punaisiin haalareihin. Ei mieli enää vakaa putkimiehen seikkailuja seuranneena hällä. Toiset lapsirukat tykästyvät sukkelaan siilihahmoon. Leikkuuttavat siilitukan ja ostaa kunnon lenkkarit ja lähtee rötöstelemään ja juoksemaan kaduille. Varastelevat ohikulkijoilta sormukset sormista ja juoksee päin siinä toivossa että kaikki vastaantulijat muuttuisivat eläinkunnan edustajiksi. Sitten tuli omenavaras kuvioihin. Ilta hämärissä lapsoset lähtevi kylille tienaamisen ja hedelmien toivossa litistelemään pahvilaatikoita. Kaivavat repusta alkuasukas naamarin ja pelottelevat mummoja ja hyppivät niiden päälle. Naamari innostaa heidät öykkäröimään ja metelöimään. On siinä menossa leikki kaukana kun mukulat pyörähtelevät tanssiaskelia muistuttavin liikkein pahaa-aavistamattomat mummelit ja paapat katua vasten. Pahamaineinen apinan renttu saa kauppiaat vapisemaan banaanihyllyjen takana kun banaaninkiilto silmissään riekkuvat ihmisorangit laittavat paikat mataliksi ja kaikki vastaantulevat tynnyrit ja purnukat säpäleiksi. Torikauppiaat itkevät vuolaita kyyneliä kun lapset varastelevat heiltä ilmapalloja saadakseen uuden mahdollisuuden.  Ja kaikki tämä videopelin tähden? Yritä siinä lapsille selittää nykymaailmassa että muistattehan, nämä ovat vain pelejä, ei ollenkaan totta. Lupaathan Taneli ettei sinusta tule sitten teininä tuommoista sekopäistä pastaa purevaa, sieniaddiktia putkimiestä? Niitä ei kuulemma katsota hyvällä.